Menneet näytökset
|
1980-1981 Talkootanssit
1982 Huutokauppa 1983 Roinilan talossa 1984 Yllätyslapsi 1985 Vetelys 1986 Kas niin Mimmi 1987 Kipparirakkautta 1988 Peräkylän profeetta 1989-1990 Tukkijoella 1991 Isännän ääni 1992 Kesäillan farssi 1993 Vihtorin harha-askel 1994 Talkootanssit 1995 Rykmentin murheenkryyni 1996 Yllätyslapsi 1997 Onnentaikiaa eli Taistelu Sipilän aarteesta 1998 Pirtua, Pirtua 1999 Kyläkauppias 2000 Kenraalin morsian |
2001 Sissisiskot
2002 Omena putoaa 2003 Opri 2004 Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti 2005 Kaunis Veera 2006 Vanhan Kievarin kummitus 2007 Suutarin tyttären pihalla 2008 Akkaralli 2009 Pyöräl pääsee mut kyl kävellenkin kerkee 2010 Ulvova mylläri 2011 Kievarin kaunis Katriina 2012 Tankki täyteen 2013 Vain elämää 2014 Aina oon veljeä toivonu 2015 Kylpylä Happy End 2016 Haavelaiva - kaappaus kesäyössä 2017 Rikkaan rakkaus |
2018 Kauppa-auto
2019 Morsiamen ryöstö 2022 Mistä rakkaus alkaa 2023 Kaksipäisen kotkan varjossa 2024 Pikatie |
Sipilänmäen 40 ensimmäistä teatterikesää
Sipilänmäki on miljöönä vuosisatoja vanha maatilan pihapiiri. Tila on ollut Kuusiston piispanlinnan, kirkon ja valtion hallinnassa - palkkatilana ja vuokratilana. Se ehti olla puolen vuosisataa yksityisessä omistuksessa ennen kuin Piikkiön kunta osti sen keskeiset osat 1970-luvulla. Kunnalla ei ollut rakennuksille käyttöä ja purkutoimet olisivat kohdistuneet myös päärakennukseen (kuvassa), ellei Piikkiön Lions Club olisi talvella 1980 kiinnostunut pihapiirin mahdollisuuksista kesäteatterina.
Klubi teki nopeita ratkaisuja ja sai Sipilänmäen talouskeskuksen kunnalta vuokraksi. Helge Herala toimi kummina teatterin alkuvaiheille ja näytöskappaleeksi valikoitui vahva musiikkinäytelmä Talkootanssit.
Pihapiiriä oli muokattava katsomon ja esitysareenan tarpeisiin. Näytelmään tarvittiin suuri joukko esiintyjiä puhe- ja laulurooleihin sekä avustajiksi. Tämä kaikki onnistui ja elokuussa 1980 kesäteatteri avautui katsojille.
Sipilän talon vanha ruuna Lurjuskin sai näkyvän roolin ensimmäisen ja toisen kesän näytelmässä. Teatteritoiminta vakiintui Lions-klubin toimintoihin, kunnan kanssa solmittiin pitkäaikaisempi vuokrasopimus ja klubi alkoi panostaa rakennusten ja miljöön ylläpitoon, äänentoistoon ja katsomorakenteisiin.
Musiikki tuli alusta lähtien Sipilänmäen kesäteatterin tärkeäksi elementiksi. Näytöksiä edeltävät yhteislaulut aloitettiin heti Eero Leppäsen vetäminä ja sillä mallilla on jatkettu vuosikymmenet.
Sipilänmäeltä avautuu näkymä Piikkiönlahdelle. Yleisölle se näkyi ensi vaiheissa katsomoon asti, koska toimittiin avotaivaan alla. Vasta 1980-luvun lopulla saatiin muovikateratkaisuja, joiden kanssa elettiin uuden vuosituhannen puolelle.
Alkuvuosina suuremmat lavastushaasteet ohitettiin esittämällä Sipilänmäen miljööseen mahdollisimman hyvin sopivia näytelmiä – maalaishenkisiä näytöskappaleita oli valittavissa ja monet niistä ennestään hyvin tuttuja teatterien tai elokuvien kautta. Virolaisen Hugo Raudseppin kirjoittama Vetelys oli harvinaisempaa tuotantoa, mutta tehtiin yleisölle tutuksi muun muassa Harri Nurmen persoonallisella esitysotteella.
Sipilänmäen kesäteatterin esiintyjien ja toteutusvoimien ydinjoukko toimi alkuvuosista lähtien pitkiä jaksoja teatterin hyväksi. Tästä esimerkkinä yhteiskuva kesältä 1987. Kaikki kuvan henkilöt olivat mukana vähintään vuosikymmenen, keskellä kansallispukuhenkisessä asussa oleva Kirsti Leppänen ensimmäisestä kesästä aivan viime vuosiin. Oikeassa reunassa seisova Mikko Hilakari oli yksi koko teatterihankkeen käynnistäjiä ja toimi keskeisenä näytösten järjestäjänä parin vuosikymmenen ajan.
1980-luvun lopussa klubi tarttui uuteen erikoishaasteeseen ottamalla esityskappaleeksi klassikkojen klassikon Tukkijoella –näytelmän. Sovitus hiottiin vahvaan musiikkinäytelmän muottiin ja väkeä tarvittiin areenalle jälleen likimain 40. Esitystä käytiin aidoin asuin markkinoimassa paikallisissa tapahtumissa. Näytöksiä jatkettiin seuraavana kesänä hieman eri miehityksin ja näytelmästä tuli vetonaula uusien yleisöryhmien suuntaan.
Klubille kesäteatteritoiminta vahvistui 1980-luvun kuluessa tärkeimmäksi toimintamuodoksi. Se merkitsi paikallisesti kulttuuriaktiviteettia, klubin ja Piikkiön tunnetuksi tekemistä. Se merkitsi varainhankinnan tärkeintä kanavaa ja antoi klubille mahdollisuuden monipuolistaa tai kasvattaa tukea tärkeiksi koettuihin avustuskohteisiin. Sipilänmäelle saatiin uusia esiintyjävoimia pääosin klubin oman jäsenkunnan ja –perheiden kautta, kuten kuvan Jaakko Säkö ja Harri Nurmi todistavat. Piikkiön Lions Club on ollut lions-järjestössä harvinainen toimija – käytännössä ilmeisesti maailman ainoa säännöllistä kesäteatteritoimintaa pyörittävä klubi.
Osmo Ahokas oli alusta lähtien 17 vuotta peräkkäin keskeisissä rooleissa, joihin valmistautuminen on ollut asettautumista roolipersoonan nahkoihin. Kuvan Tolari Tukkijoella –näytelmästä on vahva esimerkki tästä.
Iris Veranen aloitti parikymmenvuotisen ohjaajataipaleensa 1986 vaiheessa, jossa klubi sitoutui teatteritoiminnan pitkäjänteiseen toteutukseen sekä kehittämiseen. Iris istutti näytelmiin lisää musiikkiosuuksia ja vahvisti näytelmien visuaalista ilmettä – toi ammattimaisuutta harrastajien keskelle. Hän pääsi itsekin areenalle muun muassa 1992 puvustukseltaan näyttävässä Kesäillan farssissa.
Klubilaisten perhekunnissa kasvoi esitysinnokkaita lapsia tai lapsenlapsia, joille järjestettiin ainakin vuosikymmenen ajan mahdollisuuksia maistella ryhmänä esiintymistä yleisön edessä. Näytelmiin muokattiin kohtauksia tai yksittäisrooleja kasvatettiin ryhmätasoisiksi. Ratkaisuista pidettiin sekä areenalla että katsomossa. Kuvassa lapset eturivissä 1999 Kyläkauppiaan loppukohtauksessa.
Carmeninae –kuoro tai osia siitä on ollut mukana monissa Sipilänmäen näytelmissä. Juhlavuotenaan 2001 he toteuttivat klubin järjestelyjen tukemana mäellä oman käsikirjoituksensa Sissisiskot.
Sipilänmäen puitteita on kehitetty teatteritoiminnan kasvun ja tarpeiden mukaan. Yksi esimerkki on talon aitan siirtäminen mäen takaosasta yhtenä palana näkyvälle paikalle teatterin portille. Tämä huima urakka toteutui kesällä 1994.
Klubilaiset hoitavat näytöksissä yleisöpalvelua parkkipaikalta katsomoon asti ja tulevat tunnistetuiksi yhtenäisissä asuissaan.
Väliaikojen puffetti on klubin hoidossa ladyjen erityisenä tehtäväkenttänä. Toimintamalli on hioutunut sujuvaksi palveluketjuksi.
Kesäteatteritoiminnasta koottiin ja julkaistiin 30-vuotishistoriikki 2009. Sen jälkeenkin on tapahtunut ja klubin 50-vuotishistoriikissa (2016) sisältää laajan koosteen kesäteatterin vaiheista sekä merkityksestä klubille tai paikallisesti. Molempia teoksia on saatavissa klubin kautta.
Teatteriharrastuksessa ja sen tukitoimissa aktiivisia klubilaisia – veljiä ja ladyja – kokoontui muistelemaan kesäteatterin 30-vuotista taivalta. Osa saapui paikalle menneiden vuosien rooliasuissaan.
Elina Haavisto jatkoi ohjaajana Iris Verasen työsarkaa noin vuosikymmenen ajan ja hän toi estradille uusia musiikillisia ratkaisuja. Myös lavastustekniikan kehittämistä jatkettiin uusiin suuntiin.
Sipilänmäen miljöö on vuosikymmenien mittaan muuntautunut teatterilavastuksissa moneksi. Se on ollut metsä, kauppa, kaupunki, kasarmi, kahvila, kylpylä, kartano, kanavanranta liikkuvine laivoineen ja laiva itsessään. Se on ollut hotelli ja hollitupa yhtä lailla kuin korpimaiden laavumaja, vanhainkoti sekä käsityöverstas. Asiakkaita on palveltu lisäksi huoltoasemalla, pankissa, parturissa ja paremman luokan restaurantissa.
Pihapiirissä on nähty venetsialainen gondoli, Saimaan tervahöyry, vanhanajan onnikkabussi sekä kaikkea mahdollista kahdella tai neljällä pyörällä kulkevaa – moottorilla ja ilman.
Sipilänmäen miljöö on vuosikymmenien mittaan muuntautunut teatterilavastuksissa moneksi. Se on ollut metsä, kauppa, kaupunki, kasarmi, kahvila, kylpylä, kartano, kanavanranta liikkuvine laivoineen ja laiva itsessään. Se on ollut hotelli ja hollitupa yhtä lailla kuin korpimaiden laavumaja, vanhainkoti sekä käsityöverstas. Asiakkaita on palveltu lisäksi huoltoasemalla, pankissa, parturissa ja paremman luokan restaurantissa.
Pihapiirissä on nähty venetsialainen gondoli, Saimaan tervahöyry, vanhanajan onnikkabussi sekä kaikkea mahdollista kahdella tai neljällä pyörällä kulkevaa – moottorilla ja ilman.
Vuosien 2003-2004 ponnistelut kohdistuivat kiinteän katoksen tekoon. Samalla uusittiin muutenkin katsomorakenteita. Tuloksena oli vankka ja näyttävä rakenneratkaisu.
Musiikki on toivottanut ja toivottaa yleisön tervetulleeksi alkukesän syreenien katveeseen, kesän avaukseen ja uusiin elämyksiin.
Lisätietoja Lions toiminnasta:
|
Kansainvälinen järjestö:
|
Suomen Liitto:
|
Piiritoiminta:
|